1950-luku

Mark V Drop Head Coupe, 1950-1951

Jaguar Mk5 Drop Head Coupe

Ehkä halutuimpia Jaguar Saloon autoja kauneutensa vuoksi. Tyyli onkin voimakkaimpia motiiveja vanhan auton pelastamiseen.

Mark VII/VIIM, 1950-1957

Jaguar Mk VII Vesijärven rannassa

Earls Courtin autonäyttelyssä 1950 esitelty Jaguar Mark VII oli menestys. Seiskan muodot; takaikkunan liittyminen koriin ja XK120 autoa muistuttava sivulinja yhdessä traditionaalisen jäähdyttimen säleikön kanssa muodostivat ylvään kokonaisuuden. Mittaristo oli koottu keskelle kuten Mark V:ssä.  Ajo-ominaisuudet olivat paremmat kuin millään sen aikaisella henkilöautolla. Auton tehostimella varustetut rumpujarrut olivat erittäin tehokkaat. Yhdessä suorituskyvyn kanssa ne muodostivat perustan jopa rallimenestyksille, mm Monte Carlon yleisvoitto -56. Erikoista auton historiassa on siihen suunniteltujen komponenttien esittely ennen autoa; sodan aikana päätettiin valmistaa kokonaan uusi Saloon, joka kykenisi jopa 160km/h huippunopeuteen. Tähän tarvittiin voimanlähteeksi vallankumouksellinen XK-moottori, joka valmistuessaan esiteltiin moottorin ympärille nopeasti rakennetun XK120 urheiluauton kanssa. Uusi tukeva ja edistyksellinen (etupyörien erillisripustus ja vääntövarsijousitus) runko esiteltiin taasen Mark V:ssä, joka tuotiin markkinoille kun huomattiin Mark VII:n suunnittelun kestävän luultua pitempään! Viivyttely vei loogisen Mark VI nimenkin kun Bentley ehti ensin! Suomeen tuotiin useita kymmeniä seiskoja viisikymmentäluvun alussa Olympialaisia juhlistamaan – lisenssitkin olivat kunnossa koska puutavaran vienti Britanniaan veti hyvin. 

C-Type, 1952-1953

Jaguar C type

XK120:sta nopeasti kehitetty putkirunkoinen LeMans (voitot 1951,1953) kilpuri. Ehkä kaunein Jaguaarin rakentama auto. Ohjaamo oli askeettinen, mutta toimiva. Moottori tuotti 200hv. Suomalainen kilpa-ajaja Curt Lincoln kilpaili myös C-typellä menestyksellisesti.

D-Type, 1954-1957

Jaguar D Type

Jaguarin päämuotoilijan Malcolm Sayerin edelleen kehittämä aerodynamiikka näkyy. Curt Loncolnin D-Type (XKD530) myyttiin Suomesta pois vuonna 1966. D-Type voitti LeMans ajot 1955,1956 ja 1957. Kojelautaa hallitsevat suuret mittarit vasemmalle sijoitettuna. Kauniista 3,4 litran moottorista otettiin 277hv@6000rpm. Polttoaineen ruiskutuksella varustetusta XK-mottorista saatiin saman verran tehoa. Noin 880 kg painavan auton kiihtyvyys 0-96 oli 4,7s ja huippunopeus yli 270 km/h (perävälityksestä riippuen).

XK140, 1954-1957

Jaguar XK140

XK140-mallia valmistettiin lokakuusta 1954 helmikuulle 1957 kolmea eri mallia, Open Two Seater (OTS), Fixed Head Coupe (FHC) ja Drop Head Coupe (DHC) joko vakiovarusteilla tai SE (Special Equipment) -varusteilla jotka olivat 20 hevosvoimaa tehokkaampi kone, kaksoispakoputkisto, tuulilasinpesulaitteisto, sumuvalot ja pinnavanteet. SE-malleja markkinoitiin Yhdysvalloissa mallimerkinnällä MC (Modified for Competition). Mallimerkintä tuli auton huippunopeudesta; 140 mailia tunnissa (224 km/h). Auton nopeutta mitattiin tehtaan testeissä lehdistön läsnä ollessa Belgiassa kuuluisalla Jabbeke’n tiellä. Tässä testissä päästiin 141,51 mailia tunnissa nopeuteen.

XK 140 automalliin oli tehty lukuisa määrä muutoksia mm. nokkaritilä, etu- ja takapuskurit, ajovalot, suuntavilkut, takavalot ja takaluukun kromit. Merkittävimpänä muutoksena oli koneen siirto kolme tuumaa eteenpäin, jolloin ohjaamo saatiin tilavammaksi ja samalla ajo-ominaisuudet paranivat auton painopisteen siirryttyä eteenpäin. XK140 vakiomoottoriksi tuli XK 120SE:n 190 hevosvoimainen moottori ja XK140SE -malliin uusi 210 hevosvoimainen, ns. C- (Competition) kannella varustettu moottori. XK 140:een tuli uutuutena myös mm. hammastanko-ohjaus ja teleskooppi-iskunvaimentimet. Coupe mallit (FHC ja DHC) varustettiin lisäksi pienillä takaistuimilla, joilla auton monikäyttöisyys parani huomattavasti.

Vuonna 1956 XK140 maksoi Englannissa 1830 puntaa ja Suomessa 2 Mmk (n. 50 tuhatta euroa). Maahantuojana oli Suomen Maanviljelijäin kauppa Oy Tampereelta. Vertailun vuoksi vuonna 1956 maksoi Fiat 600  417 tmk, Ford Anglia 424 tmk, Land Rover 650 tmk, Mosse 316 tmk ja VW kupla 415 tmk. Jaguarin hinta sinänsä on ollut aina kilpailijoiden suhteen – jos varustetaso ja suorituskyky ovat samat – edullinen. Moniin muihin superautoihin verrattuna suorastaan edullinen. Sir William Lyons oli tarkka mies kustannuksia vahtimaan.

Mark VIII, 1956-1958

Jaguar MkVIII

Jo Mark VIIM malliin tehtiin lukuisia muutoksia: Kyljissä olleet ilmastointiluukut poistettiin, suuntaviitat muuttuivat vilkuiksi, puskurien profiili yksinkertaistui ja kävyt suurenivat, J700 ajovalot PF770 tilalle ja sumuvalot siirtyivät erillisiksi. 

Mark VIII:ssa tuulilasi muuttui yhtenäiseksi, kromilista ilmestyi kylkeen ja maski muuttui. Myös maskotti ilmestyi tällöin viralliseksi koristukseksi. Se on muuten matalampi kuin Mark II:n identtisen kokoinen kissa. Mark VIII:n takapyörien peitelevyyn ilmestyi kevennys, joka helpotti rengaspaineiden tarkistusta. Takavalot kasvoivat.

Mark 1, 1956-1959

Jaguar Mk1 2.4 Litre

Jaguar henkilöautojen historian suurin mullistus oli 2.4 L Sedan mallin itsekantava kori (Mark 1  nimitys on myöhempää perua). Äänen eristykseen (mm. etupään apurunko) ja korin vääntöjäykkyyteen kiinnitettiin paljon huomiota ja vasta käytännön kokemusten kartuttua koria kevennettiin hieman Mark 2 -mallissa. Edessä kierrejouset, takana Panhard tangolla tuettu vain toisesta päästään ripustettu lehtijousi – molemmat uutuuksia Jaguaarilla (joskin kokeiltu D-typessä!)! Taka-akselin raideleveys oli etuakselia pienempi, joka mahdollisti takapyörien umpisuojuksien käytön. Ajo-ominaisuuksia tämä kuitenkin heikensi. Aikanaan 2,4 L maksoi Englannissa saman verran kuin Rover 75, mutta oli nuorekkaamman oloinen ja urheilullisempi. Levyjarruilla varustetussa 3.4 L -mallissa oli leveämpi hymy.

XKSS, 1957

Jaguar XKSS

Jaguar valmisti loistavaa D-type kilpamalliaan niin pitkänä sarjana, että sen menekki alkoi hiipua. Oli neronleimaus muuttaa 16 viimeistä autoa katukäyttöön sopiviksi. Kiihtyvyys oli viisikymmentälukuiselle urheiluautolle aika sopiva, 5.5 sekuntia 0-60mph.

XK150, 1957-1961

Jaguar XK150

Helmikuussa 1957 tuli markkinoille XK140 -mallin korvannut XK150 jossa mm. korin muotoilua oli nykyaikaistettu, rumpujarrujen tilalle tulivat levyjarrut ja suorituskykyä oli lisätty entisestään. XK150 oli tilavampi ja painavampi kuin edeltäjänsä ja alkoi olla enemmänkin Touring-tyyppinen auto. S-mallin kolmella 2″ SU-kaasuttimella ja ”Straigth port”-kannella varustettu 3.8L moottori antoi 250 hv tarjoten hyvän suorituskyvyn, 212km/h ja 0-60mph 7.6 s.  Auton sai myös automaattivaihteisena. Auto oli kuin Coupe malli ikätoveristaan, Mark 1:stä.

Mark IX, 1958-1961

Jaguar Mark IX

Yhdeksikköön tuli voimakkaampi 3.8 L:n moottori, tuplapakoputket ja levyjarrut. Takavalot kasvoivat moniosaisiksi ja takaluukun kanteen ilmestyi mallimerkintä Mark IX.

Automaattilaatikolla ja ohjaustehostimella varustettu Mark IX on mahtavan näköinen, ylellinen klassikko, jolla pärjää nykyliikenteessäkin – ostakaa talteen!

Mark 2, 1959-1967

Jaguar Mk2

Mark 2 eroaa edeltäjästään Mark 1:stä ulkoisesti lähinnä vilkkujen, seisontavalojen ja takapyörien aukkojen osalta. Myös ikkunoiden kehykset ovat ohuemmat. Sisällä kojelauta oli ihan uusi ja sen tyyli keskelle sijoitettuine kytkinpaneeleineen säilyi Jaguaarin muissakin malleissa pitkälle XJ-sarjaan asti. Mallia oli saatavilla 2.4, 3.4 ja 3.8 L -moottoreilla sekä Daimler-nimellä 2.5 L V8-moottorilla. 3.8 moottorin 220hp oikeutti titteliin aikansa nopein sedan. Mark II:ssa on tehostetut levyjarrut kaikissa pyörissä ja optioina mm. ohjaustehostin, Laycock de Normanville-ylivaihde tai Borg Warner-automaatti, pinnavanteet ja harvinainen kattoluukku. Kilpakäyttöön teki Coombs-talli muutamia kymmeniä erikoisversioita, jossa moottorin virityksen lisäksi oli ’louvres’-ritilät konepellissä ja takapyörien aukot avattuina. Nykyisin halutuin versio on 3.8 L manuaali ylivaihteella, joskin joidenkin mielestä 3.4 L -moottori on miellyttävämpi. 2.4 L -moottoria pidetään hieman alitehoisena näin painavaan (n.1500kg) autoon. Mark 2 on monien mielestä edelleen maailman kaunein auto ja sen keula toimi esikuvana Jaguaarin muotoillessa 1990-luvulla retromallia S-Type.  Mark 2:sta valmistettiin n.84000kpl, mutta monet ovat jo kadonneet herkän ruostumisensa (kynnyskotelot, etu- ja takalokasuojat) ja rajun kilpailukäytön (mm. romurallit!) vuoksi. Mark 2 on suosittu entisöintikohde ja lähes kaikkia osia tekniikasta pelteihin on helposti (joskin varsin kalliilla hinnalla…) saatavilla Englannista ja USAsta.

Viimeksi päivitetty 7.2.2024 by fjdcry